Pian näiden lähdettyä saimme juhannuksena vieraaksemme Berliinissä aiemmin työskennelleen naisen, jonka kanssa kiertelimme myös Berliinin paikkoja. Erityisen kiinnostava oli retki tutustumaan valtavaan maanalaiseen toisen maailmansodan aikaiseen väestösuojaan Gesundbrunnenin kaupunginosassa. Berliner Unterwelten -niminen yhdistys järjestää erikoisluvalla kymmenkunta erilaista kierrosta tutustumaan maanalaiseen Berliiniin. Monen kierroksen kohteet ovat suoraa perua sota-ajoista. Kierroksia on monella kielellä ja ne ovat äärimmäisen kiinnostavia! Loistavat oppaat luovat retken aikana ahdistavan kuvan sodan viimeisistä ajoista, jolloin Berliiniä pommitettiin kuukausikaupalla monta kertaa päivässä. Jos olosuhteet maanpinnalla olivat pommitusten aikaan helvetilliset, olivat ne sitä myös maan alla. Kaikki se epätoivo, pelko ja epävarmuus kohtalosta ovat olleet jotain täysin musertavaa lukituissa osastoissa, jotka ovat olleet tupaten täynnä ihmisiä ilman tietoa ulospääsystä. Sodasta ovat kyllä tasan tarkkaan kärsineet kaikki osapuolet.

Kierros oli niin kiintoisa, että aivan varmasti menemme toistamiseen jollekin muista kierroksista, kunhan vain saamme taas vieraaksemme jonkun.

Heinäkuu ja elokuu olivat sitten hyvin työn täytteiset. Tai no heinäkuu oli hieman kevyempi, sillä normaalin vuodenkierron mukaisesti "koko Suomi oli kiinni" lomakauden ajan. Berliinissähän lomat ajoittuvat ihmisillä pitkin vuotta, joten täällä toiminta ei seisahda missään vaiheessa vuotta totaalisesti. Vaikka kelit heinäkuussa olivatkin upeat (mitä ei ole ihaninta toimistossa katsella), on kuukausi rauhallisempaa työtahtia oikein mukavaa itse kullekin. Keleistä kun pitänee jotain tässäkin mainita, niin mennyt kesä oli Berliinissä erittäin lämmin. Yli 30 asteen hellepäiviä mahtui kesälle toistakymmentä ja yli 20 asteen päiviäkin riitti yli kuukauden jaksoksi. Viime kesänä kotiin ostamamme ilmastointilaite onkin ollut kullan arvoinen tänä kesänä!

Syksyn aikana Berliinissä on kärsitty S-Bahn -junien kaaoksesta, joka sai alkunsa jo alkukeväästä, jolloin yksi paikallisjuna suistui raiteilta. Tutkimuksissa kävi ilmi, että kyseisen junatyypin kaikissa pyörissä on valmistusvika, joka saattaa johtaa pyörän pettämiseen yllättävän nopeasti. Turvallisuudesta huolissaan paikallisjunaliikennettä Berliinissä harjoittava Deutsche Bahn aloitti junapyörien suurtarkastukset, jonka vuoksi vain kaksi kolmasosaa junista on ollut ajossa. Tämän vuoksi monilla linjoilla on liikennöinyt junia vain parinkymmenen minuutin välein ja olipahan kaupungin halkova länsi-itä suuntainen pääraidekin toista viikkoa kokonaan suljettuna! Vaikka tilanne on sittemmin parantunut, jatkuu erikoistila silti jopa kuukausia. Viimeisimpänä myös junien jarruista on huhuttu löytyneen jotain ongelmaa, mikä saattaa edelleen pitkittää hankalaa tilanne. Onneksemme me keskusta-asujat pääsemme työpaikoillemme muillakin kulkuvälineillä tai vaikka kävellen, mutta tilanne ei ole kovin helppo lähiöissä asuvilla.

Liikenteeseen liittyen Berliinissä oli 8. elokuuta juhlan paikka, sillä kaupungin kymmenes metrolinja, U-55 eli nk. Kanzlerlinie, avautui tuolloin. Kyseessä on melkoinen minilinja, sillä asemia on vain kolme ja matka-aika koko linjalla on 2 minuuttia ja 30 sekuntia. Satoja miljoonia maksanut uuden päärautatieaseman, hallintokorttelin ja Brandenburgin portin yhdistävä linja on ehditty jo moneen kertaan haukkua järjettömänä, mitä se tällä hetkellä vähän onkin. Kuitenkin vuonna 2017 U55 on yhdistetty Alexanderplatzille saakka nykyiseen U5:seen, jolloin se tarjoaa mukavan yhteyden halki suosituimpien turistialueiden. Aivan tähän meidänkin vierelle aletaan ensi vuonna rakentaa Rotes Rathausin asemaa, tosin me emme liene sen palveluista enää nauttimassa. Tai, kuka sitä koskaan tietää.

Tuossa vain pari viikkoa sitten, olimme myös 10 päivän vierailulla Suomessa. Etelä-Suomessa kävimme kaverini (ja bestmanini) häissä ja Itä-Suomessa vierailimme tuttujen luona. Tämä oli oikein mukava reissu, sillä Suomessa käynnistä olikin vierähtänyt kunnolla aikaa. Tänä vuonna aikaa Suomessa oloon ei ole ollutkaan niin paljon aikaa, sillä helmikuussa häämme, toukuussa Kanada ja nyt ensi viikosta alkaen häämatkamme, ovat vieneet niin suuren osan tämän vuoden lomistamme.

Niin, tulevana perjantaina lähdemme viimein erittäin odotetulle häämatkallemme Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Tiedossa on varmasti ikimuistoiset neljä viikkoa (plus pari päivää matkoihin) kaukana kotoa ihmettelemässä maailman menoa aika tarkalleen pallon toisella puolella. Lyhyesti tiivistettynä lennämme perjantaina Lontoon ja Kuala Lumpurin kautta Sydneyhin, jossa olemme ensiksi viisi päivää. Sieltä matka jatkuu lentäen Uuden-Seelannin eteläsaarelle, jolla kierrämme autolla uskomattomissa maisemissa yhdeksän päivää. Tämän jälkeen lennämme takaisin Australiaan ja Melbourneen, josta matkaamme noin kahden viikon aikana noin 3000km matkan halki Outbackin Keski-Australian kuumaan ytimeen. Sieltä lennämme lopulta takaisin Sydneyhin ja sieltä hiljalleen takaisin kotiin Eurooppaan.

Edessä on siis melkoinen kuukauden matka, josta kertomiseen menee ihan varmasti koko talvi. Sitä ennen tämä on nyt viimeisin viestini, joten seuraavaa viestiä voinee odotella marraskuussa. Hyvää syksyä kaikille!